lauantai 5. marraskuuta 2011

Kylmää kyytiä

Tämä vuosi taitaa olla Ryan Goslingin.

Elokuvassa Grazy, Stupid, Love hän pälättää baarissa iskurepliikkejä ja sitten riisuuntuu. Leffassa ei paljon muuta muistamisen arvoista olekaan, mutta pitäisi olla dementikko unohtaakseen Goslingin ulostulon Bossin paidasta. Elokuvan paras repliikki kuullaan vastanäyttelijä Emma Stonen suusta: ”OMG, ihan kuin sinut olisi photoshopattu!”

Vuoden toisessa roolissaan elokuvassa Drive Gosling pitää vaatteet päällä ja suun kiinni mutta loistaa hienolla näyttelijäntyöllään. Hän tekee erittäin niukoin keinoin hyytävän roolin stunt-kuskina, joka tienaa pimeää taskurahaa ryöstökeikoilla.








Goslingin esittämä ammattiajaja myy aikaansa viiden minuutin paloina, eikä anna asiakkailleen yhtään enempää. Driven avainrepliikki kertoo keikkakuskin liikeidean: “I give you a five minute window. Within those five minutes, I’m yours. Anything happens one minute either side, you’re on your own.” Viisi minuuttia tosin riittääkin, sillä Goslingin esittämä kuski on huippuälykäs, superkylmä ja luultavasti maailman huikein ajaja. Tämä nähdään jo kihelmöivän jännittävässä avauskohtauksessa.

Paha kyllä, keikkakuski kiinnostuu naapurissaan asuvasta naisesta ja tulee tätä auttaessaan sotkeentuneeksi liian suureen keikkaan. Mafia puuttuu peliin, ja niinpä Goslingin viiden minuutin ohimarssi koskee myös varovasti orastavaa ihmissuhdetta ja oikeastaan meitä katsojiakin. Peräpeilissä ei näytetä menneisyydestä mitään ja tulevaisuudenkin kanssa on vähän niin ja näin tai ainakin vastuu tulkinnasta jää katsojalle. Koko elokuvan aikana emme saa tietää edes pääosan esittäjän nimeä. Mutta Gosling tosiaan tekee vaikutuksen.


Drive kaahaa lujaa pitkin öistä Losia ja heruttaa sankokaupalla verta lukuisissa erittäin väkivaltaisissa kohtauksissaan. Vauhti ja väkivalta eivät kuitenkaan tässä tapauksessa ole itsetarkoitus vaan nivoutuvat ihmeellisen perustellusti osaksi käsikirjoitusta. Väkivalta on tarinan kannalta olennaista ja pelkästään traagista. Drive onnistuu kertomaan jotakin todella tärkeää ihmisen yksinäisyydestä ja epäonnesta. Goslingin esittämä keikkakuski tuskin on ollut pyhäkoulupoika menneisyydessäänkään, tähän viitataan aavistuksenomaisesti muutaman kerran. Driven juonikuvioissa hänen varovainen yrityksensä pieneen onneen ja tavalliseen elämään särkyy tuhannen päreeksi. Juuri tämän tarinan takia Drive on niin paljon enemmän kuin vaikkapa Vin Dieselin Fast & Furious -kaahailukuvat - lajityyppi, johon jotkut katsojat ovat erehtyneet Driven ennakkotietojen perusteella sotkemaan.

Drive on kokonaisuudessaan rikkumattoman tyylikäs veto, mutta yksi sen kohtauksista on upeudessaan vielä potenssiin kymmenen ylitse muiden. Gosling ja vastanäyttelijä Carey Mulligan matkaavat hississä - ja mukana matkaavat rakkaus, väkivalta, kuolema ja ero. Hissikohtaus itsessään on kuin pieni elokuva elokuvassa.

Frankly my dear, tämä kannattaa käydä katsomassa!

Drive perustuu James Sallisin romaaniin ”Kylmä kyyti”, ja leffan ohjaaja, tanskalainen Nicolas Winding Refn sai Cannesissa työstään parhaan ohjaajan pystin. Jäämme odottamaan Ryan Goslingin nimeämistä Oscar-kisaan. Neljä tähteä vuoden tähän saakka parhaasta leffasta. // Tarja